Vuonna 1990 on sähköautoja ollut rekisteröitynä Suomessa vain 6 kappaletta. Ensimmäisen suomalaisen sähköauton prototyyppi julkaistiin vuonna 1985 Uudenkaupungin autotehtalla. Sen rakentamisessa olivat mukana mm. Neste, Kymi-Strömberg, Saab-Valmet sekä Imatran Voima. Se sai nimen Talbot Horizon.
Sähköautojen määrä Suomessa
Sähköautojen määrä Suomessa pysytteli 100 sähköauton paikkeilla noin 18 vuotta vuosina 1992-2010, kun vuonna 2011 sähköautojen määrä alkoi kasvaa hiljalleen. Suurin muutos on tapahtunut vuosien 2014-2018 välillä, kun vuonna 2014 autoja oli 461, vuonna 2018 niitä oli jo yli 2000.
Suomen valtio tukee sähköautojen hankintaa mm. autoverolla, jossa veroa pitää maksaa auton päästöjen mukaan. Vuosina 2018-2021 on myös mahdollista saada 2000 euron suuruinen hankintatuki sähköautolle, jonka hinta on enintään 50 000 euroa.
Elcat ja Posti
Fortum alkoi tehtailla 1980-luvun jälkipuoliskolla sähköautoja, jotka oli rakennettu Subarun pienoispakettiauton pohjalta. Mallin huippunopeus oli 90km/h luokkaa, ja sillä pystyi ajamaan noin 100 kilometrin matkan.
1990-luvulla Suomen postilla oli tavoite, että vähintään 10% yrityksen jakeluautoista olisi sähköllä toimivia. Postilla olikin käytössä Elcateja 61 kappaletta. Ne saivat paljon positiivista palautetta, mutta sähköautojen valmistus päättyi Suomessa, ja viimeinen Elcat poistettiin käytöstä vuoden 2006 aikana.
Sähköautojen verottaminen Suomessa
Uusin sähköautojen verotukseen tullut sääntö astui voimaan 1.1.2019, ja siinä säädellään, että jos lataat täyssähkö- tai hybridiautoasi työnantajasi tarjoamalla sähköllä, sinun pitää maksaa
lähtökohtaisesti 30 euroa kuukaudessa veroja vuoden 2019 alusta lähtien.
Varsinkin tämä viimeisin lakipykälä on saanut paljon keskustelua aikaan, ja ihmiset ovat olleet yleisesti sitä mieltä, että tämä vie yhden työpaikkaedun melkeinpä kokonaan pois. Kannattavuuteen vaikuttaa toki mm. se, paljonko autoa työpaikalla lataa, pitääkö latauksesta maksaa jotain, ja mikä on työntekijän senhetkinen veroprosentti. On kuitenkin selvää, että autoa on silti kannattavaa ladata työpaikalla, jos sillä ajetaan paljon, ja jos sähkö on ilmaista.
Suomi kehottaa hankkimaan sähköauton verojen perusteella
Suomessa autoista maksetaan veroa myöskin auton päästöjen perusteella, mikä tekeekin sähköautolla ajosta pitkällä aikavälillä kannattavaa, sillä sähköautolla on luonnollisesti nollapäästöt ajossa.
Myöskin sähköä käyttävien autojen autoverossa on huomattavia eroja tavallisiin autoihin verrattuna. Ladattavien hybridien verottamisessa tämä verotus tulee selkeästi esille: esimerkiksi Mitsubishin Outlander mallista on saatavilla diesel-versio sekä ladattava hybrid-versio. Hybridiversiossa autoveron osuus auton hinnasta on pelkästään 7,5 prosenttia, kun taas vastaavassa diesel-käyttöisessä autossa veron osuus on jopa 34 prosenttia.
EU on määrännyt myöskin päästörajoja uusille autoille, mikä tulee varmasti vaikuttamaan sähköautojen suosioon positiivisella tavalla. Tällä hetkellä perusraja päästöissä on 130g/km. Järjestelmä on kuitenkin melko monimutkainen, koska päästörajoihin vaikuttaa myös mm. auton massa. Vuonna 2020 tämä päästöraja lasketaan 95 grammaan kilometria kohden, ja auton valmistajat joutuvat pulittamaan 95 euroa jokaisesta ylittävästä grammasta ja jokaista myytyä autoa kohden.